Pääsiäispäivän evankeliumista löydämme yllätyksellisiä kohtaamisia ylösnousseen Kristuksen kanssa. Hän ilmestyi ystävilleen, jotka eivät tällaista hengellistä siunausta osanneet lainkaan odottaa. Näin tapahtui kahdelle Jeesuksen opetuslapselle heidän kävellessään illan suussa Jerusalemista Emmaus-nimiseen kylään. Luukas on kertonut tästä evankeliumikirjansa viimeisessä luvussa.

Yllätys, jonka he saivat kokea, oli uuden kulkijan liittyminen yllättäin heidän seuraansa. Merkillistä, miten kiinnostunut saapuja oli heidän keskusteluaiheestaan. Hehän keskustelivat niistä murheellisista tapahtumista, joita pääsiäisen aikaan oli Jerusalemissa tapahtunut. Saattoihan olla, ettei tämä matkatoveri ollut niistä perillä ja siksi heidän tuli yksityiskohtaisesti kertoa, mitä Jeesukselle oli Jerusalemissa pääsiäisen aikaan tapahtunut.

Opetuslasten yllätykseksi heidän matkatoverillaan oli laajat tiedot Mooseksen ja kaikkien profeettojen sanomasta, miten Kristuksen tuli juuri näin kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa.

Matka taittui nopeasti ja kohta nämä kolme matkalaista olivat perillä kotona Emmauksessa. Vieras kutsuttiin ilta-aterialle. Ihmeellistä, miten tutunomaisesti vieras otti isännän paikan ja ryhtyi siunaamaan ateriaa! Silloin aterialle kokoontuneet tunsivat Jeesuksen, joka katosi saman tien heidän näkyvistään.

Nyt matkalaiset ymmärsivät Herran tarkoituksen. Hän halusi vahvistaa rakkaiden opetuslasten uskoa ylösnousseeseen Kristukseen. Jo matkalla he olivat tunteneet, miten heidän sydämissään vaikutti Hengen palo Jeesuksen selittäessä heille Vanhan testamentin kirjoituksia.

Näin suurta ja pyhää kokemusta ei voinut salata. Oli ilo ja riemu palata takaisin Jerusalemiin kertomaan Herran apostoleille näistä ihmeellisistä kokemuksista ylösnousseen Jeesuksen seurassa.

Nämä kaksi opetuslasta, Kleopas ja hänen matkatoverinsa, saivat pyhän kokemuksen yllättäin. Vieläkin Jumalan ihmisrakkaus ja pelastustahto voivat ilmetä yllättävällä tavalla.

Eräs emäntä tuli uskoon navetassa lehmiä hoitaessaan. Yllättäin hänen mieleensä tulivat sanat: ”Sinun edestäsi vuodatettu.” Samalla hän tunsi Pyhän Hengen kosketuksen sydämessään. Tiedämme, että nuo sanat liittyvät ehtoollistilaisuuteen ja tarkoittavat osallisuutta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen pyhään uhrivereen, joka vuoti Golgatan kummulla koko maailman syntien sovitukseksi.

Raamatun sanaa lukiessa tai sananjulistusta kuunnellessa voi tapahtua samaa kuin mitä Emmauksen opetuslapset saivat kokea Jeesuksen selittäessä heille profeetallista sanaa. Sydämessä alkavat soida kiitoslaulut Jumalalle. Emmauksen opetuslapset muistelivat jälkeenpäin pyhää kokemustaan sanoen: ”Eikö meidän sydämemme ollutkin palava, kun hän hän puhui meille tiellä ja avasi meille Kirjoitukset?”(Luuk. 24:32)

Siunattua Pääsiäisaikaa kaikille toivottaen

Tanja Mäkitalo